|
|
Miekkailu
on laji, jonka juuret ulottuvat kauas historiaan, ja jolla on sotaisatkin
perinteensä. Miekan menettäessä merkityksensä taisteluaseena,
siitä alkoi kehittyä urheiluväline. Kautta aikojen vallalla
ollut tapa ratkaista riita- ja kunniakysymyksiä kaksintaistelulla,
jossa aseiksi usein valittiin miekat, on jo onneksi jäänyt menneisyyteen.
Nykyisin
miekkailu on sovittujen sääntöjen alainen urheilumuoto,
jossa aseina ovat floretti, kalpa ja säilä. Kalpamiekkailu on
kehitykseltään suoranaista jatkoa kaksintaisteluperinteelle.
Tapojen hienostuessa kaksintaistelut muodostuivat vähemmän verisiksi.
Taistelun johtaja valvoi kamppailun kulkua ja näin kehittyi erityisiä
kaksintaistelusääntöjä, joihin nykyiset kalpamiekkailun
säännöt pohjautuvat.
Huolimatta
hurjasta menneisyydestään urheilumiekkailu on tänään
turvallinen harrastus. Tiukat säännöt ja niiden noudattaminen
sekä erikoismetalleista ja -kankaista tehdyt miekkailuvarusteet estävät
erittäin hyvin vakavampien vahinkojen syntymisen.
 |
Miekkailun
tavoitteena on osua vastustajaan sääntöjen mukaisella tavalla
saamatta itse osumaa. Tähän pyritään nopeilla, yllättävillä
liikkeillä ja harhautuksilla aina vastustajan mukaan. Hyvältä
miekkailijalta edellytetään itsehillintää, keskittymiskykyä
ja reaktioherkkyyttä. Vastustajan aikeita tulee ennakoida ja rakentaa
sen mukaan oma taktiikkansa. Hyvä mielikuvitus, notkeus ja tietynlainen
rohkeus ovat myös ominaisuuksia joita menestyvältä miekkailijalta
vaaditaan.
Miekkailulle
menettää helposti sydämensä. Kun kerran innostuu kokeilemaan
tätä hienostunutta herrasmieslajia, harrastus mitä todennäköisemmin
seuraa läpi elämän.
|
MIEKAT: |
 |
 | Floretti
on pistoase, pätevän osuman voi antaa vain aseen kärjellä.
Se on myös ns. sopimusase tarkoittaen sitä, että sillä
voi antaa osuman ainoastaan miekkailija, joka on hyökkäyksellään
tai väistöllään saavuttanut etuoikeuden pistoon.
Floretin
pätevä osuma-alue kattaa ainoastaan miekkailijan rinnan (liivi),
muualle annettuja osumia ei hyväksytä.
Floretin
terä saa olla korkeintaan 90cm pitkä ja ase saa painaa enimmillään
500g. |
 |
Kalpa
periytyy vanhasta kaksintaisteluaseesta. Sen säännöt ovat
vapaimmat. Osuma annetaan pistämällä ja osuma-alueena on
koko miekkailija kiireestä kantapäähän. Miekkailijan
ei tarvitse välittää etuoikeuksista kuten floretissa. Ainoana
aseena kalvassa on mahdollista kaksoispisto ts. molemmat saavat piston
yhtäaikaa. Kalvan terä on yhtä pitkä kuin floretin,
mutta sen enimmäispaino on suurempi, 770g.
|
 | Säilä
on sekä lyönti- että pistoase. Se on kehitetty ratsuväen
kevyestä sapelista. Säilällä osuma voidaan antaa joko
terän kärjellä tai sivuosalla sekä hamaralla. Säilämiekkailijan
tulee kunnioittaa etuoikeutta ja suunnata osuma vastustajan ylävartaloon,
joka on kokonaan osuma-aluetta. Säilät ovat keveitä, enimmillään
500g. Terän pituus on 88cm. |